Luku 4

Paholainen kiusaa Jeesusta

(Matt. 4:1-11; Mark. 1:12,13)
Täynnä Pyhää Henkeä Jeesus palasi Jordanilta. Henki kuljetti häntä autiolla seudulla
2. neljäkymmentä päivää, ja Paholainen kiusasi häntä. Hän ei syönyt mitään niinä päivinä, mutta niiden päätyttyä hänen tuli nälkä.
3. Silloin Paholainen sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi."
4. Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä.'"
5. Paholainen vei hänet korkealle paikalle, näytti hänelle yhdessä hetkessä kaikki maailman valtakunnat
6. ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan koko tämän valtapiirin ja sen loiston. Minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen kenelle tahdon.
7. Jos siis kumarrut eteeni, niin tämä kaikki on sinun."
8. Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "On kirjoitettu: 'Herraa, sinun Jumalaasi, sinun tulee kumartaa ja vain häntä palvella.'"
9. Paholainen vei Jeesuksen Jerusalemiin, asetti hänet temppelin harjalle ja sanoi: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas,
10. sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua'
11. ja 'He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'"
12. Jeesus vastasi: "On sanottu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"
13. Kiusattuaan Jeesusta kaikin tavoin Paholainen poistui hänen luotaan joksikin aikaa.
14. Jeesuksen toiminta Galileassa
Jeesus aloittaa toimintansa
(Matt. 4:12-17; Mark. 1:14,15)
Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan, ja hänen maineensa levisi kaikkialle ympäristöön.
15. Hän opetti heidän synagogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.
16. Nasaretilaiset torjuvat Jeesuksen
(Matt. 13:53-58; Mark. 6:1-6)
Jeesus tuli Nasaretiin, jossa hän oli kasvanut, ja meni sapatinpäivänä tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan,
17. ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Avattuaan kirjakäärön hän löysi kohdan, johon oli kirjoitettu:
18. "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen
19. ja julistamaan Herran suosion vuotta."
20. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen palvelijalle ja istuutui. Kaikkien synagogassa olevien katseet kohdistuivat häneen.
21. Silloin hän alkoi puhua heille: "Tänään tämä raamatunkohta on toteutunut teidän korvienne kuullen."
22. Kaikki antoivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustaan lähtivät. He sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"
23. Jeesus sanoi heille: "Varmaankin aiotte esittää minulle sananlaskun 'Parantaja, paranna itsesi!' ja sanoa: 'Tee myös täällä kotikaupungissasi kaikkea sitä, mitä olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.'"
24. Hän jatkoi: "Totisesti minä sanon teille: yksikään profeetta ei ole arvostettu kotikaupungissaan.
25. Minä sanon teille totuuden: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja koko maahan tuli kova nälänhätä.
26. Mutta Eliaa ei lähetetty kenenkään heidän luokseen vaan leskivaimon luo Sarpatiin, Siidonin maahan.
27. Ja Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan syyrialainen Naaman."
28. Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagogassa, joutuivat raivon valtaan.
29. He nousivat, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas.
30. Mutta hän lähti pois kulkien väkijoukon halki.
31. Jeesus Kapernaumin synagogassa
(Mark. 1:21-28)
Sitten Jeesus meni Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa sapattina.
32. Ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hän puhui niin kuin se, jolla on valta.
33. Synagogassa oli mies, jossa oli saastainen riivaajahenki. Se huusi kovalla äänellä:
34. "Voi, mitä sinä meistä haluat, Jeesus Nasaretilainen? Tulitko tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä."
35. Mutta Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä!" Silloin riivaaja heitti miehen maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä vahingoittamatta häntä.
36. Kaikki joutuivat hämmästyksen valtaan ja puhuivat keskenään: "Mitä tämä puhe oikein on? Hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos."
37. Niin hänen maineensa levisi lähiseudulla kaikkialle.
38. Jeesus parantaa Simonin anopin ja muita sairaita
(Matt. 8:14-17; Mark. 1:29-34)
Jeesus lähti synagogasta ja meni Simonin kotiin. Simonin anoppi oli kovassa kuumeessa, ja Jeesusta pyydettiin auttamaan häntä.
39. Jeesus kumartui hänen ylleen ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä. Nainen nousi heti ja palveli heitä.
40. Auringon laskiessa kaikki erilaisten tautien vaivaamat sairaat tuotiin Jeesuksen luo. Hän pani kätensä jokaisen päälle ja paransi heidät.
41. Monista lähti myös riivaajia, jotka huusivat: "Sinä olet Jumalan Poika!" Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät, että hän oli Kristus.
42. Jeesus lähtee Kapernaumista
(Mark. 1:35-39)
Päivän koittaessa Jeesus lähti ulos ja meni yksinäiseen paikkaan. Ihmiset alkoivat etsiä häntä, ja kun he löysivät hänet, he estelivät häntä lähtemästä luotaan.
43. Mutta hän sanoi: "Minun tulee julistaa Jumalan valtakunnan evankeliumia muissakin kaupungeissa, sillä sitä varten minut on lähetetty."
44. Ja hän saarnasi Juudean synagogissa.

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 4:1-42)

Jeesuksen kiusaukset

1.Muut Johanneksen kastamat saattoivat lähteä koteihinsa, mutta Jeesus meni autiomaahan perkeleen kiusattavaksi. Henki johti häntä. Autiomaa oli todellinen, mutta Pyhä Henki oli häntä lähempänä kuin erämaa ja sen autius. Saatana kyllä kiusasi häntä, mutta tämäkin kuului osana Jumalan suunnitelmaan. Koska hän oli täydellisesti ihminen, hänet piti koetella. Pyhä Henki tuli Jeesuksen ylle (3:22) ja jäi hänen päälleen (Joh 1:33). Jeesus oli aina Hengen johdatuksessa. Kuten ensimmäisen ihmisen, Aadamin, toisenkin ihmisen, toisen Aadamin, Kristuksen (1 Kor 15:45), piti joutua kiusattavaksi, mutta Aadamin ja Jeesuksen kiusaukset eroavat toisistaan jyrkästi. Aadamia kiusattiin paratiisissa, kun taas Jeesus oli autiomaassa, joka jo sinänsä on kirouksen vertauskuva. Aadam lankesi, mutta Jeesus voitti. Lankeemuksellaan Aadam tuotti kuoleman maailmaan, kun taas Jeesus teki mahdolliseksi uuden elämän voitollaan. Aadam lankesi paratiisissa ja teki siitä autiomaan, Jeesus voitti autiomaassa ja muutti sen paratiisiksi. Tässä mainittu autiomaa on luultavasti Juudean vuoriston ja Kuolleen meren välistä aluetta.

2.Henki vei Jeesuksen tähän autiomaahan ja johdatti häntä siellä. Hän kohtasi kiusaukset Hengen voimassa, mutta sai kuitenkin kokea taistelua. Hän, joka itse oli elämän leipä, kulki nälkäisenä. Hän, joka Jumalan Poikana ruokki nälkäisiä, sai itse nähdä nälkää Ihmisen Poikana. Koko ajan hän oli alttiina paholaisen hyökkäyksille. Yksikään kiusaus ei noussut hänen omasta sydämestään, vaan viettelykset tulivat koko ajan ulkoapäin, paholaisen taholta.
3.Toistamalla kastehetkellä kuulemiaan Jumalan sanoja perkele yritti saada Jeesuksen epäilemään, mitä Jumalan ääni oli Jordanilla julistanut (3:22).
4.Jos Jeesus olisi suostunut perkeleen ehdotukseen, hän olisi alentanut itsensä. Vain yhtäpitävä Raamatun kanssa on peräisin Jumalasta. Jeesuksen antama vastaus riittää jokaiselle Jumalan lapselle vastaavanlaisissa kiusauksissa. Jakeen loppu: »vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee» puuttuu joistakin vanhoista käsikirjoituksista.

5.Saatana näytti Jeesukselle asutun maailman "(oikçmenê)". Ainoastaan Luukas käyttää sanontaa "yhdessä tuokiossa". Sana "tuokio (stigmê)" ei esiinny muualla Ut:ssa. Kukaan ei ole osannut antaa selitystä siihen, miten perkele pystyi näyttämään kaiken tämän yhdessä hetkessä.
6.Perkele tiesi Jeesuksen tulleen maailmaan Messiaana. Hän ehdotti sopimusta, niin että hän voisi tehdä jumalalliset suunnitelmat tyhjiksi. Hän väitti, että hänellä oli oikeus kaikkeen tähän, eikä Jeesus kieltänyt sitä. Hän kutsui perkelettä toisissa yhteyksissä »tämän maailman ruhtinaaksi» (Joh 12:31; 14:30; 16:11). Paavalikin käytti hänestä vastaavaa nimitystä - tämän aikakauden jumala, maailmanvaltias (Ef 6:12). Kuitenkin perkele on valehtelija, joka väittää omaavansa oikeuksia, joita hänellä ei ole.
7.Perkele sanoi Jumalan antaneen hänelle kaikki nämä valtakunnat ja olevansa valmis luopumaan niistä ja antamaan ne Jeesukselle, jos tämä vain alistuisi palvomaan häntä. Hän tahtoi tehdä Jeesuksesta Messias-kuninkaan ilman että hänen tarvitsisi kulkea pitkää ja tuskallista tietä valtaistuimelle. Tässä oli kysymys vain yhdestä polvistumisesta. Jos Jeesus olisi suostunut, hän olisi kapinoinut Jumalaa vastaan ja samalla hänestä olisi tullut perkeleen palvelija. Kuninkaasta olisi tullut orja. Saatana haluaa kaiken jumaloinnin kohdistuvan itseensä. Jeesus hylkäsi täysin hänen ehdotuksensa. Hän ei tahtonut liittoutua saatanan kanssa. Siksi saatanasta tuli hänen leppymätön vihamiehensä.
8.Tämä oli luultavasti viimeinen kiusaus (vrt. Matteus) eikä toinen. Luukas ei tässä noudata aikajärjestystä. Jeesus ei kieltänyt saatanan valtaa, mutta hän ei suostunut ottamaan sitä häneltä vastaan.
9."Pyhäkön harja" tarkoittaa luultavasti Herodes Suuren rakennuttamaa temppelin muurin kaakkoiskulmaa. Se oli korkealla Kidronin laakson yläpuolella.
Saatana voi vietellä kiusaukseen, mutta ei voi pakottaa ketään lankeamaan. Lainaus on Ps 91:11 ja 12:sta.
12.Saatana ei lainannut Ps 91:n sanoja aivan oikein. Hän jätti pois sanat »kaikilla teilläsi». Jeesus ei kuitenkaan ryhtynyt väittelyyn hänen kanssaan. Hän tiesi perkeleen olevan täynnä vääryyttä ja petollisuutta. Tämänkin kiusauksen Jeesus voitti vetoamalla kirjoituksiin. Hän tiesi, miksi oli annettu tämä lupaus, jolla saatana nyt yritti häntä pettää, ja hän torjui kiusauksen. Raamatunkohdat eivät sodi toisiaan vastaan, sillä kirjoitukset selittävät kirjoituksia. Joka kerta kiusaukseen jouduttuaan Jeesus lainasi jotakin 5. Mooseksen kirjan kohtaa (tässä 6:16).
13."Kaiken kiusattavansa" osoittaa, että saatana oli aivan valmis lähtemään. Hän oli käyttänyt kaikki keinonsa. Hänen toimiaikansa ja -valtansa ovat tarkkaan rajatut. "Ajaksi", kärsimyshistorian alkamiseen saakka, vrt. 22:3. Ei pidä luulla, että meillä tavallisilla ihmisillä olisi aikoja ilman kiusauksia. Perkele odottaa vain sopivaa tilaisuutta. Jeesusta kiusattiin ihmisenä kaikessa niinkuin meitä, vaikka hän erotukseksi meistä oli synnitön, Hebr 4:15.
Jeesus aloittaa toimintansa

14.Jeesus palasi samalla tavalla kuin oli lähtenytkin - Hengen voimassa. "Galilea" tulee heprean sanasta "galil", joka tarkoittaa ympyrää. Tämän alueen ympärillä oli ei juutalaisia kansoja. Se oli hyvin tiheään asuttua seutua. Josefus kertoo, että Galileassa olisi ollut mm. 204 sellaista kylää ja kaupunkia, joissa oli ainakin 15.000 asukasta. Täten asukasluvuksi saataisiin yli 3 miljoonaa.
15.Synagooga toimi juutalaisten uskonnollisen elämän keskuksena Jerusalemin temppelin jälkeen.
Jeesus Nasaretissa

16.Synagoogan jumalanpalveluksen pitämiseen sai osallistua kuka tahansa. Hän saattoi rukoilla, lukea tai saarnata. Kirjoituksia luettiin seisaaltaan, mutta saarnatessa istuttiin. Ainoastaan Esterin kirjaa luettaessa puurim juhlan aikana istuminen oli sallittua. Myös kansa seisoi lukemisen aikana. Synagoogan jumalanpalveluksissa luettiin järjestyksessä aina Mooseksen kirjoja (Apt 15:21), mutta myös kohtia muista kirjoituksista lukijan valinnan mukaan.

17.Jesajan profetia (61:1 s. vrt. 58:6) koski Messiaan työtä köyhien hyväksi. Jeesus »löysi» tuon Raamatun paikan, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hän olisi umpimähkään valinnut jonkin kohdan. "Löysi" voi tarkoittaa päinvastoin, että hän etsi kirjasta juuri sen kohdan, jonka oli päättänyt lukea. "Avasi" tarkoittaa, että hän kiersi kirjakäärön auki. Jumalanpalveluksessa kirjakäärö otettiin määrättynä hetkenä arkusta, jossa sitä säilytettiin. Se annettiin sille, jonka oli määrä lukea. Sapattina kehotettiin seitsemää henkilöä lukemaan lyhyitä kappaleita laista. Tämä oli ensimmäinen luku eli "paraša". Tätä seurasi profeettojen lukeminen selityksineen. Toinen lukeminen oli nimeltään "hafðara", ja juuri tässä Jeesusta pyydettiin avustamaan. Teksti on voinut olla juuri se, joka tuona päivänä oli tapana lukea, tai sitten Jeesus valitsi sen itse. Joka tapauksessa se sopi tilanteeseen erinomaisesti.
18.Jeesus luki kappaleen, josta ilmeni hänen lähettämisensä tarkoitus, sen jumalallinen luonne ja se erityinen varustus, joka hänellä siihen oli. Luukkaan teksti on vapaa toisinto Septuaginta-käännöksestä. Evankeliumin julistamista köyhille korostettiin myös niissä tuntomerkeissä, joiden piti selvittää Johannes Kastajalle, että Jeesus oli Messias (7:22). "Sorrettu (tethrausmenos)" tarkoittaa oikeastaan 'lyöty' tai 'rikottu kappaleiksi'. Sanaa käytetään Ut:ssa vain tässä, mutta Jes 53:5:ssä se on käännetty 'runneltu'.

19.Jeesus pysähtyi tässä keskelle lausetta. Jakeen jatko Jesajalla (61:2) kuuluu: » ... ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia». Jeesuksen ensimmäinen tulemus liittyi jakeen alkuosaan. Hänen toinen tulemuksensa on jakeen toisen osan täyttymys. Vuosi ei tässä tarkoita kalenterivuotta, vaan koko messiaanista aikaa. Jesajan ennustus ilmoittaa juuri ne merkit, jotka todistavat Messiaan ajan tulosta.
20.Kyseinen "palvelija" oli synagoogassa kaikkein vähäisin virkailija.
21.Jesajan ennustukset eivät enää olleet tulevaisuuden näkymiä. Vangittu saattoi jo nyt saada vapauden synnin siteistä. Jo nyt oli mahdollisuus päästä yhteyteen Jumalan kanssa.

22.Edessä oleva hylkääminen alkoi jo Nasaretissa: "Eikö tämä ole Joosefin poika?" Ihmisten piti kuitenkin nyt vahvistaa ne huhut, jotka hänestä olivat levinneet (j. 14). Todisteeksi ei riittänyt se, mitä Jeesus sanoi itsestään, mutta heidän täytyi myöntää, että huhu hänen kyvystään opettajana oli totta. Heidän mielensä muuttui, kun he alkoivat ajatella häntä Joosefin poikana, joksi he häntä luulivat. Nasaretissa Jeesusta pidettiin Joosefin poikana, aivan kuten Luukas oli aikaisemmin täsmentänyt (3:23). Kun Luukas sen totesi, hän ei oikaissut sitä, koska hän oli jo kertonut totuuden (1:28-38; 2:49). Ihmisten oli aivan mahdotonta käsittää, että Jeesus saattoi esiintyä Messiaana siinä kaupungissa, jossa oli kasvanut, asunut ja tehnyt työtä rakentajana. Sen tähden kaikki ihailu ja kiitos muuttui pian halveksiviksi kuiskauksiksi ja vihamielisiksi eleiksi.
23.Ainoastaan lääkäri Luukas on ottanut mukaan tämän sananlaskun, joka esiintyy muillakin kansoilla. Sananlaskun heprealainen muoto oli: »Lääkäri, paranna oma ontumisesi.» Autiomaassa Jeesus oli kohdannut vastaavanlaisen kiusauksen kuin nyt täällä Nasaretissa.
24.Nasaret edustaa tässä tavallaan koko kansakuntaa. Jeesus oli jo aikaisemmin käyttänyt samaa sananlaskua itsestään (Joh 4:44). Se mainitaan myös Matt 13:57:ssa ja Mark 6:4:ssa. Matteuksella se liittyy viimeiseen kotikaupungissa käyntiin.
25.Jeesus vetosi Raamatun tuntemukseen, ei Vt:n ulkopuolisiin tapahtumiin. Myös Jaak 5:17 mainitsee kuivuuden kestäneen kolme ja puoli vuotta, kun taas 1 Kun 18:1 kertoo, että kolmantena vuonna profeetta sai tiedon, että Herra lähettäisi sateen maan päälle. Sade tuli kolmannen vuoden aikana, mutta nälänhätä kesti kauemmin.

26.Sareptan (Sarpatin) leski oli pakana, samoin kuin syyrialainen Naiman (Naeman). Sarepta oli pieni kylä Tyyron ja Siidonin välillä, niinkuin nykyinen Syrafendkin, joka sijaitsee vähän kauempana maaseudulla kuin entinen kylä. Nasaretin asukkaat olivat rinnastaneet kaksi Galilean kaupunkia, omansa ja Kapernaumin. Nasaretilla ei kuitenkaan ollut erityisiä etuoikeuksia, jotka olisivat asettaneet sen Kapernaumin edelle. Yhdelläkään leskellä tai pitalisella ei ollut Israelissa parempia oikeuksia kuin toisilla. Jumala antaa armosta, ks. 1 Kun 17:8-24.
27.Syyrialainen pakana Naiman oli siis ainoa pitalinen, joka puhdistettiin Elisan aikana, ks. 2 Kun 5:1-19.
28.Nasaretin asukkaat käsittivät Jeesuksen sanat ikään kuin hän olisi hylännyt heidät ja asettanut pakanat etusijalle. Niinpä hekin hylkäsivät hänet. Mutta kävi ilmi, että heillä ei ollut mitään valtaa häneen. He ymmärsivät, mitä hän tarkoitti kahdella Vt:sta ottamallaan esimerkillä. Ne muistuttivat tilanteista, joissa Jumala oli siunannut pakanoita eikä juutalaisia. Nasaret ei ollut parempi kuin Kapernaum tai muut kaupungit, joissa Jeesus oli hylätty. Jeesuksella ei myöskään ollut mitään velvollisuutta osoittaa suurempaa armahtavaisuutta Nasaretin asukkaita kuin muitakaan kohtaan vain sen tähden, että hän oli kasvanut siellä. Hän ei tullut sinne siksi, että se oli hänen kotikaupunkinsa, vaan hän julisti evankeliumia täällä samalla tavalla kuin muillakin Galilean paikkakunnilla. Samanlainen raivo syntyi myöhemmin Jerusalemin juutalaisten keskuudessa (Apt 22:22), kun Paavali julisti samantapaisen totuuden heille. Nasaretin tapahtuma oli vain esimakua siitä, mitä Jeesus sai kokea sittemmin koko kansan taholta, vrt. Joh 1:11.
Jeesus Kapernaumissa

31.Tämä on ensimmäinen Luukkaan viidestä kuvauksesta, joissa hän kertoo sapatinpäivänä tapahtuneesta parantamisihmeestä, vrt. Matt 4:13.
Kapernaumista tuli nyt Galilean toiminnan keskus, koska Nasaret oli hylännyt Jeesuksen. Hän asettui asumaan Kapernaumiin juutalaisväestön keskukseen Gennesaretin pohjoisrannikolla. Myöhemmin sanottiin hänen olevan »kotona» siinä kaupungissa (Mark 2:1).
32.Tälle Jeesuksen julkisen toiminnan kaudelle oli luonteenomaista toisaalta kasvava suosio tavallisen kansan ja toisaalta lisääntyvä vihamielisyys hengellisten johtajien keskuudessa. Markus on maininnut myös, että Jeesus ei opettanut niin kuin heidän kirjanoppineensa (1:22).
33.Äkillinen Jeesuksen kohtaaminen sai riivaajan käyttämään miehen ääntä ja puhumaan hänen kauttaan.
35.Jeesus ei tehnyt riivatulle miehelle mitään taikatemppua. Hän ei edes koskettanut tätä, vaan vapautti miehen komentamalla riivaajahenkeä, joka piti tätä vallassaan. Jeesuksen lausuma sana riittää.
Luukas panee lääkärinä tarkoin merkille sen tärkeän yksityiskohdan, että mies ei vahingoittunut, kun riivaaja lähti hänestä.
"Maine (êkhos)" sanaa käytettiin aaltojen pauhusta rantaa vasten (21:25) tai taivaasta tulevasta humauksesta (Apt 2:2) ja pasuunan äänestä (Hebr 12:19).
38."Nousi" voi tarkoittaa, että hän nousi synagoogan opettajan istuimelta, mutta se voi merkitä myös yksinkertaisesti hänen lähtemistään. Simonin koti oli myös Andreaan koti (Mark 1:29). Paavali mainitsee myös tämän opetuslapsen olleen naimisissa (1 Kor 9:5). "Anoppi (penthera)" esiintyy ainoastaan tässä ja rinnakkaiskohdissa sekä Luuk 12:53:ssa. Appi "(pentheros)" mainitaan ainoastaan Joh 18:13:ssa. Kun molemmat muut synoptikot kuvaavat sairautta »kuumeeksi», Luukas täsmentää, että kysymyksessä oli "kova kuume". Alkuperäinen sana oli lääketieteellinen ilmaisu, jota lääkäri käytti kuvatessaan erityisen vaikeanlaatuista kuumesairautta.
39.Luukas käyttää ilmaisua, joka ei esiinny muissa evankeliumeissa. On selvää, että hän puhuu myös lääkärinä kuvatessaan tämän kaltaista ihmettä. Matteuksen ja Markuksen mukaan Jeesus kosketti hänen kättään. Hän käski kuumeen lähteä hänestä samalla tavalla kuin hän myöhemmin puhui tuulelle ja aalloille, jotta ne hiljenisivät. Luukas käyttää siinä samaa nuhdella-verbiä (8:24). Pietarin anoppi nousi heti ylös ja oli valmis palvelemaan heitä, vaikka tavallisesti korkean kuumeen jälkeen toipilas on hyvin heikko ja voimaton jonkin aikaa. Parantuminen tapahtui silmänräpäyksessä ja oli täydellinen. Hän palveli heitä valmistamalla illallisen, joka oli päivän pääateria. Puhuminen oli Jeesukselle hänen tahtonsa ilmaisemista; ja mitä hän tahtoi, se tapahtui heti.
40.Luukas erottaa toisistaan tavallisen sairauden ja riivattuna olemisen ja korostaa, että Jeesus pystyi auttamaan kummassakin tapauksessa. Ihmisten liikkeelle lähtemiseen ei vaikuttanut ainoastaan se, että myöhemmin päivällä oli viileämpää ja sen tähden sopivampi aika lähteä ulos. Nyt oli myös sapatti päättynyt ja oli sallittua tehdä työtä, jota sairaan kantaminenkin oli. Uutinen, että Pietarin anoppi oli parantunut ja täydessä työn touhussa kodissaan, levisi varmasti myös nopeasti. Matteus näkee sen illan tapahtumat Jes 53:4:ssä olevan ennustuksen täyttymisenä. Kätten päällepaneminen oli Jeesukselle enemmän kuin toimitus. Hän toimi mestarin lailla kaikessa, mitä hän teki. Riivatut eivät itse huutaneet, vaan heidän kauttaan puhuvat henget. Jeesus ei halunnut demoneilta todistusta jumaluudestaan, vaikkakin riivaajien todistus oli tosi.

Jeesus saarnaa synagoogissa

42.Jeesuksen toiminnan aika oli lyhyt. Hän ei voinut missään viipyä kauan. Hänen piti aina kulkea eteenpäin. Mahdollisimman monien piti saada apu häneltä. Mark 1:35 huomauttaa, että Jeesus lähti ennen aamunsarastusta, kun oli vielä pimeä. Hänen yönsä jäi siis kovin lyhyeksi. Markus sanoo myös, että Simon ja hänen kanssaan olleet ystävät etsivät Jeesusta. Ihmisiä kokoontui paikalle varmasti aikaisin ja he olivat huomanneet, mihin suuntaan Simon Pietari ja muut opetuslapset menivät. "Pidättelivät (katekhè)", yrittivät estää häntä lähtemästä eteenpäin. Jeesusta oli kuitenkin mahdotonta pysäyttää. Hänen tehtävänsä vaati häntä jatkamaan työtään toisilla paikkakunnilla. Sana, joka on käännetty "saarnasi" jakeessa 44, ilmaisee jatkuvaa tekemistä. Hän ei lakannut julkisesti julistamasta, vaan otti käyttöönsä synagoogat.

Sivun alkuun